Euroopan omatunto

2013-2015

Suvaitsevaisuudesta aitoon yhdenvertaisuuteen

Luovan kulttuurin yhdistys Drom ry tuotti puheenjohtajansa, kulttuurineuvos Veijo Baltzarin johdolla vuosina 2014–2015 kansainvälisen tapahtumakokonaisuuden Euroopan omatunto. Euroopan unionin Kansalaisten Eurooppa -ohjelman tukema hanke oli omistettu Euroopan monikulttuurisuuspolitiikan uudistamiselle.
Euroopan omatunto -hanke koostui kolmesta osasta: maaliskuussa 2014 toteutuneesta saman nimisestä kansainvälisestä konferenssista, Miranda - mustalaisten holokausti -näyttelyn Suomen kiertueesta sekä kabareenäytelmästä Seitsemän kielen kitaralla. Hanke oli jatkoa Drom ry:n v. 2010 toteuttamalle menestyksekkäälle Unohdettu kansanmurha -hankkeelle, joka nosti ensi kertaa Suomessa julkiseen keskusteluun mustalaisten vaietun kansanmurhan. Laajempi keskustelu monikulttuurisen Euroopan asioista nousi jo tuolloin esille. Kulttuurineuvos Veijo Baltzar halusi järjestää tapahtuman, jossa vaikutusvaltaiset eurooppalaiset päättäjät sitoutuisivat yhteiseen pohdintaan ja analyysiin monikulttuurisen Euroopan tulevaisuuden suunnasta.

Euroopan omatunto –konferenssi

18.3 – 19.3.2014, Eduskunnan Pikkuparlamentti

Hankkeen päätapahtuma, kaksipäiväinen Euroopan omatunto -konferenssi, järjestettiin Helsingissä, Suomen Eduskunnan Pikkuparlamentissa 18.–19.3.2014. Konferenssissa Veijo Baltzar julkisti 24 tekemäänsä lakialoitetta Euroopan unionin monikulttuurisuuspolitiikan uudistamiseksi.

Lakialoitteiden tavoitteena oli yhdenvertaisen monikulttuurisen Euroopan rakentaminen - sellaisen yhteiskunnan mahdollistaminen, jossa kaikilla on oikeus kulttuuriseen identiteettiin ja omanarvontunteeseen. Baltzar pyrki vaikuttamaan erityisesti siihen, että nuorilla olisi mahdollisuus uudistaa asenteita suhteessa vähemmistöihin ja rakentaa siten todellista kansalaisten Eurooppaa.

Miranda -näyttelyn avajaiset Kansallismuseossa 12.9.2013. Kuvassa oikealta vasemmalle: entinen pääministeri Paavo Lipponen, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, kulttuurineuvos Veijo Baltzar, Drom ry:n varapuheenjohtaja Nina Castén, toiminnanjohtaja Aino Sederholm.

Konferenssin suojelijana ja avaajana toimi presidentti Tarja Halonen. Konferenssin puhujia olivat kulttuurineuvos Veijo Baltzar, opetusministeri Jaak Aaviksoo (Viro), entinen pääministeri Paavo Lipponen, ministerit Krista Kiuru, Pekka Haavisto ja Päivi Räsänen, sosiaalisen osallistamisen varaministeri Zoltán Kovács (Unkari), apulaisulkoministeri Petr Drulák (Tšekin tasavalta), opetusministeriön valtiosihteeri Stefan Chudoba (Slovakia), professori Catherine Wihtol de Wenden (Ranska), professori Paul Cliteur (Alankomaat) prof., kirjallisuuskriitikko Lilian Munk Rösing (Tanska), kansanedustajat Ilkka Kanerva, Kimmo Tiilikainen, Christina Gestrin, Antti
Kaikkonen, Annika Lapintie, Juho Eerola
sekä Sanni Grahn-Laasonen, SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio, Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikula, professori Laura Kolbe, emeritusprofessori Eero Pantzar ja Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Konferenssin oheisohjelma

Drom ry:n v. 2011 tuottama näyttely Miranda - mustalaisten holokausti. Kuka pelkää valkolaista? on kiertänyt Suomea vuodesta 2012. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki avasi näyttelyn Suomen kansallismuseossa 12.9.2013, jossa se oli esillä maaliskuun 2014 loppuun saakka.
Miranda kuvaa mustalaiskansan kohtaloa toisessa maailmansodassa kirjallisuuden, runouden ja kuvataiteen kautta. Näyttely perustuu slovakialaisen Mirandan autenttiseen selviytymistarinaan ja seuraa hänen kasvuaan tytöstä naiseksi sodan varjossa. Raadollisuuden ja uhrien kärsimyksillä mässäilyn sijaan näyttelyssä keskitytään toisen maailmansodan aikaisiin toimenpiteisiin, niin sanotun sivistyneistön päätöksiin, lakeihin ja käskyihin. Näyttelyn tavoitteena on kertoa ihmisille ja erityisesti nuorille holokaustin tapahtumista, jottei historia pääsisi koskaan toistamaan itseään. Toisessa maailmansodassa mustalaiset joutuivat natsien systemaattisen tuhon kohteeksi. Arviolta neljäsosa tai peräti puolet Euroopan mustalaisista sai surmansa. Romanien kansanmurhasta vaiettiin, ja se on edelleen enemmistölle tuntematon tosiasia. Mustalaiset selvisivät vainoista, mutta mustalaisten saaminen kansakuntana kansakuntien joukkoon edellyttää toimenpiteitä.
Mustalaiskabaree Seitsemän kielen kitaralla on narsistinen parodia elämän keilahallissa. Näytelmän ensi-ilta oli Aleksanterin teatterissa maaliskuussa 2014 Euroopan omatunto -konferenssin päättäneenä iltana. Kyseessä oli modernin ajan kuvauksellinen episodi monikulttuurisuudesta, jossa roolihenkilöt kävivät kansalaisten Euroopassavuoropuhelua kauneuden puolesta rumuutta vastaan. Näytelmä oli osoitus monikulttuurisen joukon voimasta luoda jotain täysin uutta, kaunista ja merkityksellistä. Kabareen osallistujat olivat pääasiassa nuoria luovien alojen opiskelijoita. Kulttuurineuvos Veijo Baltzar oli ohjannut ja käsikirjoittanut näytelmän.

Yhteistyökumppanit ja tutkijat

Tšekin suurlähetystö

Unkarin suurlähetystö

Alankomaiden suurlähetystö

Ranskan kulttuuri-instituutti

Viron suurlähetystö

Slovakian suurlähetystö

World Assembly of Youth (WAY)

Kaarlen Yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Praha, Tšekin tasavalta

Romanikulttuurin museo, Brno, Tšekin tasavalta

Amnesty Internationalin Suomen osasto

Aleksanterin teatteri

Suomen Kansallismuseo

Iisalmen kaupungin kulttuuritoimi

Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut

Useat suurlähetystöt sekä kansalaisjärjestöt osallistuivat Euroopan omatunto –hankkeen tiedotukseen.
Hanke sai tukea seuraavilta tahoilta: EU:n Kansalaisten Eurooppa –ohjelma,
Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska kulturfond, FILI sekä Suomen Ulkoministeriö.