Unohdettu kansanmurha

TAPAHTUMAKOKONAISUUS, 2010

Keväällä 2010 Drom ry järjesti Veijo Baltzarin johdolla kansainvälisen mustalaisten holokaustille omistetun Unohdettu kansanmurha –tapahtumakokonaisuuden. Hankkeen suojelijana toimi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Sen päätapahtuma oli kansainvälinen mustalaisten historiaa ja nykypäivää käsitellyt tieteellinen seminaari "Romanit ja holokausti" Tieteiden talolla 8–9.4.2010.

Vaikka romanien kansamurha on virallisesti tunnustettu, sen historiallinen käsittely on vielä lapsenkengissään ja monille aihepiirinä täysin tuntematon. Tapahtuma nosti ensimmäisen kerran julkiseen keskusteluun Suomessa niin
eurooppalaisen kansanmurhan kuin Suomen mustalaisten kokeman vainon ja syrjinnän toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Se sai merkittävää kotimaista ja kansainvälistä näkyvyyttä.

"Unohdettu kansanmurha" –hankkeen tavoitteena oli mustalaisten holokaustin tunnetuksi tekeminen erityisesti Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, sekä muiden Euroopan maiden kannustaminen aktiiviseen historian tiedostamiseen ja tunnustamiseen.

Seminaari käsitteli ensimmäisenä päivänä romanien historiaa ja kohtaloita toisen maailmansodan aikana niin Suomessa kuin eri Euroopan maissa. Toisena päivänä keskityttiin romanien ihmisoikeudelliseen ja poliittiseen tilanteeseen nyky-Euroopassa.
"Romanit ja holokausti" -seminaarissa esiintyi arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita. Kansainväliset puhujat tulivat Serbiasta, Itävallasta, Saksasta, Tšekistä sekä Espanjasta. Seminaarin puheenjohtajina toimivat entinen pääministeri Paavo Lipponen, kansanedustaja ja Romaniasiainneuvottelukunnan puheenjohtaja Pekka Haavisto, Taito Lehmusta sekä Drom ry:npuheenjohtaja, kulttuurineuvos Veijo Baltzar.
"Romanit on tunnustettava kansakuntana kansakuntien joukkoon ja heitä on kannustettava toimiin oman kansakuntansa eteen. Euroopassa tarvitaan konkreettisia ja kauaskantoisia toimenpiteitä mustalaisten hyväksi. Niitä ovat muun muassa poliittiset päätökset romanien aseman parantamiseksi Euroopassa sekä mustalaiskulttuuria ja -identiteettiä tukevat toimenpiteet ja hankkeet."

- Veijo Baltzar

Seminaarin yhteydessä järjestettiin mustalaisten historiaa, kulttuuria ja taidetta esittelevä Barvalo Drom -näyttely (=Rikas tie) kulttuurikeskus Caisassa sekä samanniminen mustalaismusiikin konserttisarja, jonka pääkonsertti toteutui Savoy-teatterissa 9.4.2010. Barvalo Drom -näyttely esitteli Suomen ja Euroopan mustalaisten historiaa, kulttuuria ja taidetta. Näyttely kertoi romanien holokaustista ja toi esiin mustalaistenkansan elinvoimaisuutta ja luovuutta. Näyttelyn avasi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. "Barvalo Drom" saavutti suuren suosion, erityisesti koulu- ja opintoryhmien keskuudessa. Näyttelyjen ja mustalaismusiikin konserttien tarkoituksena oli osoittaa, että mustalaiset selvisivät vainoista ja että heidän rikas kulttuurinsa jatkuu edelleen monimuotoisena ja elinvoimaisena ympäri Eurooppaa.
Hankkeen jatkotoimenpiteeksi muodostui kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen kasvatuksen kehittämishanke. Hanke tähtää suomalaisen ja eurooppalaisen koulutusjärjestelmän uudistamiseen vastaamaan monikulttuurisen yhteiskunnan tarpeita.

Hankkeen yhteistyökumppanit ja tukijat

Helsingin kulttuurikeskus

Helsingin yliopiston tutkijakollegium

Suomen Historiallinen Seura

Kulttuurikeskus Caisa

Goethe-Institut

Savoy-teatteri

Tšekin suurlähetystö

Itävallan suurlähetystö

Ruotsin suurlähetystö

Alankomaiden suurlähetystö

Romani Glinda (ruotsalainen romanilehti)

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö

Suomen Ulkoministeriö

Uudenmaan taiteentoimikunta

Svenska kulturfonden

Alfred Kordelinin säätiö

Ruotsalais-suomalainen kulttuurirahasto

Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen ja kansanedustaja Pekka Haavisto (Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana) osallistuivat aktiivisesti tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen sekä toimivat Romanit ja holokausti –seminaarin puheenjohtajina.

Alankomaiden suurlähetystö tuki Anne Frank- säätiön osallistumista tapahtumaan. Drom ry:n ja Anne Frank-säätiön välille syntyi merkittävää yhteistyötä, joka johti kiertävän "Miranda - mustalaisten holokausti" -näyttelyn syntymiseen. Alankomaiden suurlähetystö tuki näyttelyn tuotantoa sen alkuvaiheissa.