AJANKOHTAISTA

Miranda – kiertävä näyttely mustalaisten holokaustista

Luovan mustalaiskulttuurin yhdistys Drom ry on tuottanut kulttuurineuvos Veijo Baltzarin johdolla alkuvuodesta 2012 kiertävän näyttelyn mustalaisten holokaustista "Miranda". Näyttely käynnisti Suomen kiertueensa tämän vuoden maaliskuussa Kouvolasta. Näyttely kiertää Suomen eri kaupunkeja ja maakuntia kolmen vuoden ajan, ja lähtee erikielisenä myös muualle Eurooppaan.

Näyttelykohteet vuonna 2012:                      

Kouvola, pääkirjasto 6.3–29.3

Tuusniemi, Tuusniemen kirjasto 12.4– 4.5

Mikkeli, Mikkeli-sali, pääkirjasto  15.5–31.5

Lappeenranta, Vihreä Makasiini   28.8–28.9                                                        (Lappeenrannan linnoitus/Etelä-Karjalan taidemuseo)                                                                                                                  

Pieksämäki, kulttuurikeskus Poleeni 1.10–30.10

Näyttelykokonaisuus esittelee niin eurooppalaista lähihistoriaa romanien näkökulmasta kuin mustalaisten elinvoimaista kulttuuria ja nykyolosuhteita. Se on suunnattu laajalle yleisölle sekä nuorille kohderyhmänään sivistynyt maailma, joka ei tiennyt, nähnyt eikä kuullut, mitä tapahtui, mutta kuitenkin sääti lakeja ja loi sääntöjä, jotka johtivat mustalaiset toisessa maailmansodassa keskitysleireihin ja kaasukammioihin. "Miranda" nostaa romanien holokaustin esille sellaisena, kuin se todellisuudessa oli. Uhrien kärsimysten sijaan keskitytään toisen maailmansodan aikaisiin toimenpiteisiin, niin sanotun sivistyneistön päätöksiin, lakeihin ja käskyihin. Näyttely tuo moniulotteisesti esiin eurooppalaista lähihistoriaa sekä rasismin, vainon ja etnisten suhteiden problematiikkaa.

Näyttely sisältää kirjallista ja visuaalista historiallista aineistoa; lakeja ja määräyksiä sekä toisaalta selviytymiskertomuksen mustalaiskansan kohtalosta. Kertomukset ja tarinat sijoittuvat näyttelyn pääelementteihin, kankaisiin, jotka roikkuvat pyykkinaruilla kertoen mustalaisten vaelluksesta ja sivilisaatioiden kohtaamisesta. Näyttely sisältää myös sodan aikaista mustalaisvaatetusta sekä erillisiä tilateoksia, jotka kuvaavat episodinomaisesti mustalaisten kohtaloita.

Näyttelyn symbolina ja punaisena lankana toimii autenttinen tarina Mirandasta, slovakialaisen romaniperheen tyttärestä, jonka perhe joutui keskitysleirille. Otteet ovat Veijo Baltzarin toistaiseksi julkaisemattomasta romaanista. Näyttely seuraa Mirandan kasvua tytöstä naiseksi sodan varjossa:

"Mirandan silmistä näki taistelijan, jota nainen oli ollut läpi elämänsä. Mutta oliko hän myös voittaja? Selviytyjiä mustalaiset olivat joka tapauksessa. Sen Miranda todisti kykenemällä tuomaan nykyisyyteen, tähän hetkeen, elävän viestin menneisyydestä. - Tehkää tämä hyvä asia mielikseni. Tuokaa menneisyydestämme, sielustamme ja ajattelutavastamme, elämänmuodostamme tälle maailmalle, uudelle sukupolvelle kauniita muistoja sen tähden, että maailma muistaisi mustalaisten kärsimykset toisessa maailmansodassa."

(Veijo Baltzar)

Näyttely palvelee tematiikallaan ja moniulotteisuudellaan erittäin hyvin koululaisyhteisöjä. Näyttelyssä käynti voidaan liittää lukuisten oppiaineiden yhteyteen, kuten historia, äidinkieli ja kirjallisuus, draama ja ilmaisutaito, uskonto ja elämänkatsomustieto sekä kuvaamataito. On myös suositeltavaa, että opettajat jatkavat ja syventävät oppilaidensa oppimiskokemuksia myöhemmin erillisillä tehtävänannoilla. Drom ry pystyy myös tarjoamaan koululaisryhmille näyttelyn yhteydessä kokemuspohjaisia työpajoja "kokemuksia holokaustista", joissa tehdään töitä, ollaan yhdessä ja koetaan.

Näyttelyn valmistamisprosessiin ovat osallistuneet mm. alankomainen Anne Frank-säätiö, tšekkiläinen Romanikulttuurin museo sekä FT Miika Tervonen (Helsingin yliopisto). Drom ry hallinnoi ja omistaa kiertävän näyttelyn. Näyttelyn tuottamista ovat tukeneet taloudellisesti Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Alankomaiden suurlähetystö.

"Romanien holokausti toteutettiin samalla rotuvimmalla, samalla suunnitelmallisuudella, samalla harkitulla pyrkimyksellä täydelliseen tuhoamiseen kuin juutalaisten massamurha. Kokonaisia perheitä lapsista vanhuksiin murhattiin systemaattisesti kaikkialla natsien vaikutusalueella."

Roman Herzog, entinen Saksan liittopresidentti 16.3.1997

"Rotat, loiset ja tuhoeläimet ovat myös luonnollisia ilmiöitä kuten juutalaiset ja mustalaiset […] Kaikki elämä on taistelua. Siksi meidän täytyy vähitellen biologisesti eliminoida nämä syöpäläiset."

Tohtori Karl Hannemann Saksan Kansallissosialististen Lääkäreiden yhdistyksen lehdessä elokuussa 1938.

"Sodan jälkeen tuskin kukaan tiesi mustalaisten kansanmurhasta. Kesti hyvin pitkään ennen kuin uskalsin puhua Auschwitzista."

Lily Franz, Auschwitzistä selvinnyt