Konferenssin tausta ja tavoitteet

Eurooppa on etnisesti monimuotoinen. Samaan aikaan sen valtioilta kuitenkin puuttuvat lain, hallinnon ja koulutuksen osalta monikulttuurisuuden rakentamiseen tarvittavat toiminnalliset työkalut ja tavoitteellinen osaaminen. Etnisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä käsitellään edelleen marginaalissa. Euroopan omatunto -konferenssin tarkoitus oli tästä syystä uudistaa EU:n monikulttuurisuus- ja vähemmistöpolitiikkaa.
Euroopan omatunto –konferenssia voi luonnehtia voimakkaaksi kannanotoksi EU:n monikulttuurisuuspolitiikan uudistamisen välttämättömyydestä varsinkin koulutus-, kulttuuri- ja sivistyspolitiikan osalta. Tulevaisuus perustuu nuoriin, jotka ponnistavat kulttuurisesta identiteetistä ja omanarvontunteesta. Tarvitaan sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja, ymmärrystä sivistyksestä ja moraalista.
Konferenssi kutsui koolle vaikutusvaltaisia päättäjiä, kulttuurivaikuttajia ja tieteen edustajia ottamaan osaa kulttuurienväliseen vuoropuheluun paremman Euroopan rakentamiseksi. Drom ry halusi tuoda tapahtumalla esiin uusia avauksia sekä korostaa, että rakenteellisten ja asenteellisten muutosten aikaansaamiseksi monikulttuurisuuspolitiikkaa on tehtävä myös euroopanlaajuisella tasolla.
Konferenssissa kulttuurineuvos Veijo Baltzar julkisti aloitteensa Euroopan Unionin monikulttuurisuuspolitiikan uudistamiseksi. Aloitteet koostuvat yhteensä 24 toimenpide-ehdotuksesta, jotka ovat tarkoitetut lainsäädäntötyön pohjaksi niin Euroopan unionin kuin sen jäsenvaltioiden tasolla. Veijo Baltzar ehdotti myös koulutusjärjestelmän uudistamista hänen kehittämällään Kulttuurienvälisellä Kokemuspohjaisella Kasvatuksella, sillä se antaisi mahdollisuuden rakentaa aidosti toimivaa yhdenvertaista monikulttuurista Eurooppaa.

Baltzarin aloitteissa vaadittiin todellista yhdenvertaisuutta tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden sijaan. Hänen mukaan eurooppalaisten valtioiden oli jatkossa tunnustettava monikulttuurisuus niin koulutuksessa, juridiikassa, hallinnossa kuin poliittisessa päätöksenteossa. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan vähemmistökiintiöitä työelämään, hallintoon ja korkeakouluopetukseen.

Konferenssi sai kiitosta poikkitieteellisyydestään sekä eri näkökulmien laajasta kirjosta. Baltzarin aloitteet herättivät paljon keskustelua, mutta myös laajaa kannatusta. Konferenssin yhteenvedon tehnyt entinen pääministeri Paavo Lipponen totesi, että konferenssiin osallistuneet korkean tason päättäjät ja tutkijat olivat pitkälti omaksuneet konferenssin pääajatuksen ja sitoutuneet sen edistämiseen.
Hankkeen tapahtumat oli suunnattu suurelle yleisölle mukaan lukien politiikan ja tieteen edustajat, kulttuurivaikuttajat, viranomaiset, koululaiset ja opiskelijat. Euroopan omatunto –konferenssiin otti osaa useiden Euroopan maiden suurlähettiläitä ja diplomaattikuntaa mm. seuraavista maista: Saksa, Ranska, Unkari, Puola, Tšekin tasavalta, Viro, Italia, Slovakia, Liettua, Alankomaat, Serbia, Albania, Bulgaria, Kreikka ja Itävalta.