Baltzar-pedagogiikka

Tekemällä toteutettava, itse koettava

Drom ry on kehittänyt aktiivisesti Baltzar-pedagogiikkaa, eli Kulttuurienvälistä kokemuspohjaista kasvatusta. Työtä on tehty vuodesta 2010 lähtien erilaisten pilotointien ja kehittämisehankkeiden avulla. 

Kyseessä on kulttuurineuvos Veijo Baltzarin luoma filosofia ja käsite, joka perustuu omakohtaiseen elämänkokemukseen, taiteelliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen toimintaan sekä pedagogisiin innovaatioihin. 

Kansainvälisen luovan kulttuurin keskus DROM tutkii, kehittää, mallintaa ja edistää Baltzar-pedagogiikkaa sekä tuottaa tulevaisuudessa pilottihankkeen Baltzar-pedagogiikan soveltamismahdollisuuksista. 

Baltzar-pedagogiikassa opetus tapahtuu draaman keinoin. Harjoitukset sisältävät improvisaatioita sekä erilaisia kokemuspohjaisia draamaharjoitteita. Draaman keinoin tuotetaan tunneälyn, itsetuntemuksen sekä vuorovaikutuksen opintoja, jotka nykyisestä koulutusjärjestelmästä puuttuvat. Kaikissa ihmisissä on sisällään luova potentiaali, joka eri syistä useilta katoaa tai tukahdutetaan. DROMin tuottamien Baltzar-pedagogiikan opintojen avulla nuoret saavat kosketuksen omaan luovuuteensa ja itsetuntemukseensa. Samaan aikaan DROMiin perustettava monikulttuurinen teatteri BALZAR antaa mahdollisuuden toteuttaa tätä erilaisten näytelmien ja esitysten puitteissa. 

Aiempien kokemusten perusteella pedagogiikkaa pidetään suomalaisena potentiaalisena koulutusvientituotteena. Baltzar-pedagogiikan jatkokehittäminen on edelläkävijähanke, joka yhdistää taiteen ja ilmaisun perinteiseen koulutukseen. Draama-, vuorovaikutus- ja tunneälyopinnoilla on myös syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Sosiaalisesti kestävän kehityksen toteuttamiseksi koulutusjärjestelmää tulisi uudistaa kulttuurienvälisellä kokemuspohjaisella kasvatuksella. Näin voidaan vastata kilpailukyvyn haasteiden lisäksi monikulttuurisen yhteiskunnan haasteisiin.

Baltzar-pedagogiikkaa. Seitsemän kielen kitaralla-produktion harjoitukset, Aleksanterin teatteri 2013.

Veijo Baltzar ohjaustyössä. "Seitsemän kielen kitaralla", Aleksanterin teatteri 2013.

Aiemmat kehittämishankkeet

Baltzar on kehittänyt Kulttuurienvälistä Kokemuspohjaista Kasvatusta vuodesta 1974 lähtien. Alkuvuoden 2011 aikana Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluyksikkö vakuuttui, että Baltzarin Kulttuurienvälinen Kokemuspohjainen Kasvatus sisältää aidosti uudenlaista ja yhteiskunnan kehittämisen kannalta tärkeää ajattelua, jota on syytä kehittää eteenpäin.

Drom ry:n ja Veijo Baltzarin aloitteesta Humanistisessa ammattikorkeakoulussa toteutettiin 1.5.2011-31.3.2012 pilottihanke (Baltzar-KKI-HUMAK), jonka aikana tutkittiin Kulttuurienvälistä Kokemuspohjaista Kasvatusta. Veijo Baltzar toimi hankkeen pedagogisena johtajana  ja Drom ry:n toiminnanjohtaja Nina Castén verkostokoordinaattorina. 

Hankkeen päätavoite oli tutkia ja mallintaa Baltzar-pedagogiikkaa yhteiskunnallisesta, kasvatustieteellisestä sekä opetusmenetelmälli-sistä näkökulmista.
Pilottihankkeen pääasiallisena tutkimuslähteenä toimi kulttuurineuvos Veijo
Baltzarin "Kokemuspohjainen filosofia" - teoksen käsikirjoitus. 

Teos julkaistiin vuoden 2012 keväällä (ntamo,160s.). Kyseessä on poleeminen teos, joka käsittelee monikulttuurisen Euroopan nykytilaa ja haasteita. Henkistä kriisiä potevan Euroopan on  Baltzarin mielestä kohdattava sokea pisteensä suhteensa vähemmistökulttuureihin ja eriarvoistavaan kasvatukseen. Teos on terävä analyysi modernista yhteiskunnasta, nuorten asemasta, vähemmistöjen ja valtaväestön vuorovaikutuksesta sekä etnisten suhteiden problematiikasta.

Professori Juha Sihvola kommentoi teosta syksyllä 2011: "… Jos hanke saa onnistunutta jatkoa, se voi mullistaa kulttuuria koskevien käsitystemme perusteita niin, että voimme rakentaa yhteiskuntaa, jossa yhdistyvät moniarvoisuus ja omantunnonvapaus, mutta myös
hienostuneet tavat ja lähimmäisen kunnioittaminen."

Baltzar-KKI-HUMAK keskittyi Baltzar-pedagogiikan teoreettisiin lähtökohtiin. Tutkimus- ja mallinnushankkeen päättyessä Humanistinen Ammattikorkeakoulu katsoi, ettei sillä ollut resursseja jatkaa teoreettisesta tutkimuksesta käytännön mallinnuksen tasolle. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen kannusti Baltzaria jatkamaan pedagogiikan kehittämistä. Hän totesi, että kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen kasvatuksen soveltamista kuvaava monipuolinen evidenssi on tärkeää ja muodostaa merkittävän pohjan tulevaisuudessa.

Drom ry jatkaa Kulttuurienvälisen Kokemuspohjaisen Kasvatuksen kehittämistä ja
evidenssin keräämistä. Hankkeen suojelijana toimii entinen pääministeri Paavo Lipponen.

Hankkeen suojelija Paavo Lipponen ja kulttuurineuvos Veijo Baltzar

Baltzar-pedagogiikan tavoitteet

Veijo Baltzarin innovatiivinen tavoite on uudistaa eurooppalaista koulutusjärjestelmää vastaamaan monikulttuurisen yhteiskunnan tarpeita. Kyseinen järjestelmä käyttäisi menetelminään teoreettispainotteisen ulkoa oppimisen sijasta kokemuksen kautta oppimista ja panostaisi oppilaiden sekä opiskelijoiden vankan itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja identiteetin kehittymiseen, mikä on ensisijainen lähtökohta niin opinnoissa kuin elämässä menestymiselle. Hankkeen tavoitteena on syventää käsitystä ja ymmärrystä ilmaisusta ja draamasta opetusvälineinä, jotta saisimme enemmän tietoa ihmisestä, hänen kasvualustastaan, kulttuuristaan, toiveistaan ja tavoitteistaan, mikä on välttämätöntä monikulttuurisessa Euroopassa.

Kulttuurienvälinen teatterityöpaja Prahan kansallisteatterissa 5/2011

Kulttuurienvälinen kokemuspohjainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa aidosti monikulttuurisen ja moniarvoisen yhteiskunnan rakentamisen, jossa nuoret eivät kasva suuren massakoneiston kertakäyttöhyödykkeiksi ja pätkätyöläisiksi vaan itsenäisiksi oman arvonsa tunteviksi ja toisiaan kunnioittaviksi yksilöiksi. Kokemuspohjaiset menetelmät antavat oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuuden sisäistää oppimansa, jolloin he kykenevät opiskelemaan tehokkaammin ja nopeammin.

Monet taiteellisesti lahjakkaat ja poikkeavat nuoret kokevat ulkopuolisuutta ja ovat siksi vieraantuneet yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Yhteisöllisyys on modernissa Euroopassa hajonnut ja henkis-sosiaalinen kulttuuri menettänyt arvonsa. Vähemmistöihin kuuluvilla ja luovuushakuisilla nuorilla ei ole usein tietä jota pitkin kulkea, mikä aiheuttaa heissä sulkeutuneisuutta. Kyseiset nuoret tarvitsevat kulttuurienvälistä kokemuspohjaista kasvatusta selviytyäkseen siitä, että heidät on yhteiskunnassa sivuutettu.

Baltzar pedagokiikan perimmäinen tavoite on pysäyttää alati kasvava nuorten syrjäytyminen ja tarjota eurooppalaisille yhteiskunnille työkalut toimivan moniarvoisuuden rakentamiseen.

 - Ihminen on tärkein teatteri Dromin näytelmissä. Jokainen näyttelijä elää tapahtumat, eikä niinkään näyttele. Ilmaisusta on jätetty pois kaikki ulkokohtaisuus. Tanssissakaan eivät ole tärkeimpiä askeleet ja kuviot, vaan ihmisen, näyttelijän sisin, josta tanssi kumpuaa.
Veijo Baltzar kuvailee teatteri Dromia ja ohjaustyyliään v. 1985

Teatterityöpajassa syntyneen näytelmän "Sny" esitys kansallisteatterissa. Praha 2011